hälinä (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hälinä | hälinät |
genetiivi | hälinän | hälinöiden hälinöitten (hälinäin) |
partitiivi | hälinää | hälinöitä |
akkusatiivi | hälinä; hälinän |
hälinät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hälinässä | hälinöissä |
elatiivi | hälinästä | hälinöistä |
illatiivi | hälinään | hälinöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hälinällä | hälinöillä |
ablatiivi | hälinältä | hälinöiltä |
allatiivi | hälinälle | hälinöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hälinänä | hälinöinä |
translatiivi | hälinäksi | hälinöiksi |
abessiivi | hälinättä | hälinöittä |
instruktiivi | – | hälinöin |
komitatiivi | – | hälinöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hälinä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |