hälyttänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hälyttänyt | hälyttäneet |
| genetiivi | hälyttäneen | hälyttäneiden hälyttäneitten |
| partitiivi | hälyttänyttä | hälyttäneitä |
| akkusatiivi | hälyttänyt; hälyttäneen |
hälyttäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hälyttäneessä | hälyttäneissä |
| elatiivi | hälyttäneestä | hälyttäneistä |
| illatiivi | hälyttäneeseen | hälyttäneisiin hälyttäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hälyttäneellä | hälyttäneillä |
| ablatiivi | hälyttäneeltä | hälyttäneiltä |
| allatiivi | hälyttäneelle | hälyttäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hälyttäneenä | hälyttäneinä |
| translatiivi | hälyttäneeksi | hälyttäneiksi |
| abessiivi | hälyttäneettä | hälyttäneittä |
| instruktiivi | – | hälyttänein |
| komitatiivi | – | hälyttäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hälyttänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hälyttänyt- | |