häpeävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häpeävä | häpeävät |
genetiivi | häpeävän | häpeävien (häpeäväin) |
partitiivi | häpeävää | häpeäviä |
akkusatiivi | häpeävä; häpeävän |
häpeävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häpeävässä | häpeävissä |
elatiivi | häpeävästä | häpeävistä |
illatiivi | häpeävään | häpeäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häpeävällä | häpeävillä |
ablatiivi | häpeävältä | häpeäviltä |
allatiivi | häpeävälle | häpeäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häpeävänä | häpeävinä |
translatiivi | häpeäväksi | häpeäviksi |
abessiivi | häpeävättä | häpeävittä |
instruktiivi | – | häpeävin |
komitatiivi | – | häpeävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | häpeävä- | |
vahva vartalo | häpeävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |