hävennyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hävennyt | hävenneet |
| genetiivi | hävenneen | hävenneiden hävenneitten |
| partitiivi | hävennyttä | hävenneitä |
| akkusatiivi | hävennyt; hävenneen |
hävenneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hävenneessä | hävenneissä |
| elatiivi | hävenneestä | hävenneistä |
| illatiivi | hävenneeseen | hävenneisiin hävenneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hävenneellä | hävenneillä |
| ablatiivi | hävenneeltä | hävenneiltä |
| allatiivi | hävenneelle | hävenneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hävenneenä | hävenneinä |
| translatiivi | hävenneeksi | hävenneiksi |
| abessiivi | hävenneettä | hävenneittä |
| instruktiivi | – | hävennein |
| komitatiivi | – | hävenneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hävennee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hävennyt- | |