höyhentävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | höyhentävä | höyhentävät |
| genetiivi | höyhentävän | höyhentävien (höyhentäväin) |
| partitiivi | höyhentävää | höyhentäviä |
| akkusatiivi | höyhentävä; höyhentävän |
höyhentävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | höyhentävässä | höyhentävissä |
| elatiivi | höyhentävästä | höyhentävistä |
| illatiivi | höyhentävään | höyhentäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | höyhentävällä | höyhentävillä |
| ablatiivi | höyhentävältä | höyhentäviltä |
| allatiivi | höyhentävälle | höyhentäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | höyhentävänä | höyhentävinä |
| translatiivi | höyhentäväksi | höyhentäviksi |
| abessiivi | höyhentävättä | höyhentävittä |
| instruktiivi | – | höyhentävin |
| komitatiivi | – | höyhentävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | höyhentävä- | |
| vahva vartalo | höyhentävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |