haaroittunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haaroittunut | haaroittuneet |
genetiivi | haaroittuneen | haaroittuneiden haaroittuneitten |
partitiivi | haaroittunutta | haaroittuneita |
akkusatiivi | haaroittunut; haaroittuneen |
haaroittuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haaroittuneessa | haaroittuneissa |
elatiivi | haaroittuneesta | haaroittuneista |
illatiivi | haaroittuneeseen | haaroittuneisiin haaroittuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haaroittuneella | haaroittuneilla |
ablatiivi | haaroittuneelta | haaroittuneilta |
allatiivi | haaroittuneelle | haaroittuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haaroittuneena | haaroittuneina |
translatiivi | haaroittuneeksi | haaroittuneiksi |
abessiivi | haaroittuneetta | haaroittuneitta |
instruktiivi | – | haaroittunein |
komitatiivi | – | haaroittuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |