Katso myös: Haima |
haima (9)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haima | haimat |
genetiivi | haiman | haimojen (haimain) |
partitiivi | haimaa | haimoja |
akkusatiivi | haima; haiman |
haimat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haimassa | haimoissa |
elatiivi | haimasta | haimoista |
illatiivi | haimaan | haimoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haimalla | haimoilla |
ablatiivi | haimalta | haimoilta |
allatiivi | haimalle | haimoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haimana | haimoina |
translatiivi | haimaksi | haimoiksi |
abessiivi | haimatta | haimoitta |
instruktiivi | – | haimoin |
komitatiivi | – | haimoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | haima- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Tuntematonta alkuperää, ei tavata sukukielissä. Tarkoittaa murteissa naudan juoksutusmahaa, joka on myös ainoa merkitys jonka Lönnrotin sanakirja tuntee.[1]
|
haimaneste, haimasyöpä, haimatulehdus