hakannut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hakannut | hakanneet |
genetiivi | hakanneen | hakanneiden hakanneitten |
partitiivi | hakannutta | hakanneita |
akkusatiivi | hakannut; hakanneen |
hakanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hakanneessa | hakanneissa |
elatiivi | hakanneesta | hakanneista |
illatiivi | hakanneeseen | hakanneisiin hakanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hakanneella | hakanneilla |
ablatiivi | hakanneelta | hakanneilta |
allatiivi | hakanneelle | hakanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hakanneena | hakanneina |
translatiivi | hakanneeksi | hakanneiksi |
abessiivi | hakanneetta | hakanneitta |
instruktiivi | – | hakannein |
komitatiivi | – | hakanneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hakannee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hakannut- |