halinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | halinut | halineet |
genetiivi | halineen | halineiden halineitten |
partitiivi | halinutta | halineita |
akkusatiivi | halinut; halineen |
halineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | halineessa | halineissa |
elatiivi | halineesta | halineista |
illatiivi | halineeseen | halineisiin halineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | halineella | halineilla |
ablatiivi | halineelta | halineilta |
allatiivi | halineelle | halineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | halineena | halineina |
translatiivi | halineeksi | halineiksi |
abessiivi | halineetta | halineitta |
instruktiivi | – | halinein |
komitatiivi | – | halineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | halinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
halinut- |