hankaloituminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hankaloituminen | hankaloitumiset |
genetiivi | hankaloitumisen | hankaloitumisten hankaloitumisien |
partitiivi | hankaloitumista | hankaloitumisia |
akkusatiivi | hankaloituminen; hankaloitumisen |
hankaloitumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hankaloitumisessa | hankaloitumisissa |
elatiivi | hankaloitumisesta | hankaloitumisista |
illatiivi | hankaloitumiseen | hankaloitumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hankaloitumisella | hankaloitumisilla |
ablatiivi | hankaloitumiselta | hankaloitumisilta |
allatiivi | hankaloitumiselle | hankaloitumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hankaloitumisena (hankaloitumisna) |
hankaloitumisina |
translatiivi | hankaloitumiseksi | hankaloitumisiksi |
abessiivi | hankaloitumisetta | hankaloitumisitta |
instruktiivi | – | hankaloitumisin |
komitatiivi | – | hankaloitumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hankaloitumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hankaloitumis- |
verbi hankaloitua + johdin -minen