harava (11)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harava | haravat |
genetiivi | haravan | haravien haravoiden haravoitten (haravojen) (haravain) |
partitiivi | haravaa | haravia haravoita (haravoja) |
akkusatiivi | harava; haravan |
haravat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haravassa | haravoissa haravissa |
elatiivi | haravasta | haravoista haravista |
illatiivi | haravaan | haravoihin haraviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haravalla | haravoilla haravilla |
ablatiivi | haravalta | haravoilta haravilta |
allatiivi | haravalle | haravoille haraville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haravana | haravoina haravina |
translatiivi | haravaksi | haravoiksi haraviksi |
abessiivi | haravatta | haravoitta haravitta |
instruktiivi | – | haravoin haravin |
komitatiivi | – | haravine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | harava- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Vastineita lähisukukielissä: karjalan harava, vatjan harava ja vepsän harau[2].
haravajärjestelmä, haravakone, haravakuljetin, haravapöyhin, heinäharava, hevosharava, kalaharava, lehtiharava, miinaharava, ääniharava