harkka (monikko harkat)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harkka | harkat |
| genetiivi | harkan | harkkojen (harkkain) |
| partitiivi | harkkaa | harkkoja |
| akkusatiivi | harkka; harkan |
harkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harkassa | harkoissa |
| elatiivi | harkasta | harkoista |
| illatiivi | harkkaan | harkkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harkalla | harkoilla |
| ablatiivi | harkalta | harkoilta |
| allatiivi | harkalle | harkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harkkana | harkkoina |
| translatiivi | harkaksi | harkoiksi |
| abessiivi | harkatta | harkoitta |
| instruktiivi | – | harkoin |
| komitatiivi | – | harkkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | harka- | |
| vahva vartalo | harkka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |