harmaantunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harmaantunut | harmaantuneet |
| genetiivi | harmaantuneen | harmaantuneiden harmaantuneitten |
| partitiivi | harmaantunutta | harmaantuneita |
| akkusatiivi | harmaantunut; harmaantuneen |
harmaantuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harmaantuneessa | harmaantuneissa |
| elatiivi | harmaantuneesta | harmaantuneista |
| illatiivi | harmaantuneeseen | harmaantuneisiin harmaantuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harmaantuneella | harmaantuneilla |
| ablatiivi | harmaantuneelta | harmaantuneilta |
| allatiivi | harmaantuneelle | harmaantuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harmaantuneena | harmaantuneina |
| translatiivi | harmaantuneeksi | harmaantuneiksi |
| abessiivi | harmaantuneetta | harmaantuneitta |
| instruktiivi | – | harmaantunein |
| komitatiivi | – | harmaantuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harmaantunee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
harmaantunut- | |