harmaantuva
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harmaantuva | harmaantuvat |
| genetiivi | harmaantuvan | harmaantuvien (harmaantuvain) |
| partitiivi | harmaantuvaa | harmaantuvia |
| akkusatiivi | harmaantuva; harmaantuvan | harmaantuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harmaantuvassa | harmaantuvissa |
| elatiivi | harmaantuvasta | harmaantuvista |
| illatiivi | harmaantuvaan | harmaantuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harmaantuvalla | harmaantuvilla |
| ablatiivi | harmaantuvalta | harmaantuvilta |
| allatiivi | harmaantuvalle | harmaantuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harmaantuvana | harmaantuvina |
| translatiivi | harmaantuvaksi | harmaantuviksi |
| abessiivi | harmaantuvatta | harmaantuvitta |
| instruktiivi | – | harmaantuvin |
| komitatiivi | – | harmaantuvine |