harmonisoinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harmonisoinut | harmonisoineet |
genetiivi | harmonisoineen | harmonisoineiden harmonisoineitten |
partitiivi | harmonisoinutta | harmonisoineita |
akkusatiivi | harmonisoinut; harmonisoineen | harmonisoineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | harmonisoineessa | harmonisoineissa |
elatiivi | harmonisoineesta | harmonisoineista |
illatiivi | harmonisoineeseen | harmonisoineisiin harmonisoineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | harmonisoineella | harmonisoineilla |
ablatiivi | harmonisoineelta | harmonisoineilta |
allatiivi | harmonisoineelle | harmonisoineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | harmonisoineena | harmonisoineina |
translatiivi | harmonisoineeksi | harmonisoineiksi |
abessiivi | harmonisoineetta | harmonisoineitta |
instruktiivi | – | harmonisoinein |
komitatiivi | – | harmonisoineine |