hassuttava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hassuttava | hassuttavat |
genetiivi | hassuttavan | hassuttavien (hassuttavain) |
partitiivi | hassuttavaa | hassuttavia |
akkusatiivi | hassuttava; hassuttavan |
hassuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hassuttavassa | hassuttavissa |
elatiivi | hassuttavasta | hassuttavista |
illatiivi | hassuttavaan | hassuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hassuttavalla | hassuttavilla |
ablatiivi | hassuttavalta | hassuttavilta |
allatiivi | hassuttavalle | hassuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hassuttavana | hassuttavina |
translatiivi | hassuttavaksi | hassuttaviksi |
abessiivi | hassuttavatta | hassuttavitta |
instruktiivi | – | hassuttavin |
komitatiivi | – | hassuttavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hassuttava- | |
vahva vartalo | hassuttava- | |
konsonantti- vartalo |
- |