haukannut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haukannut | haukanneet |
genetiivi | haukanneen | haukanneiden haukanneitten |
partitiivi | haukannutta | haukanneita |
akkusatiivi | haukannut; haukanneen |
haukanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haukanneessa | haukanneissa |
elatiivi | haukanneesta | haukanneista |
illatiivi | haukanneeseen | haukanneisiin haukanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haukanneella | haukanneilla |
ablatiivi | haukanneelta | haukanneilta |
allatiivi | haukanneelle | haukanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haukanneena | haukanneina |
translatiivi | haukanneeksi | haukanneiksi |
abessiivi | haukanneetta | haukanneitta |
instruktiivi | – | haukannein |
komitatiivi | – | haukanneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | haukannee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
haukannut- |