heilutteleminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heilutteleminen | heiluttelemiset |
| genetiivi | heiluttelemisen | heiluttelemisten heiluttelemisien |
| partitiivi | heiluttelemista | heiluttelemisia |
| akkusatiivi | heilutteleminen; heiluttelemisen |
heiluttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heiluttelemisessa | heiluttelemisissa |
| elatiivi | heiluttelemisesta | heiluttelemisista |
| illatiivi | heiluttelemiseen | heiluttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heiluttelemisella | heiluttelemisilla |
| ablatiivi | heiluttelemiselta | heiluttelemisilta |
| allatiivi | heiluttelemiselle | heiluttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heiluttelemisena (heiluttelemisna) |
heiluttelemisina |
| translatiivi | heiluttelemiseksi | heiluttelemisiksi |
| abessiivi | heiluttelemisetta | heiluttelemisitta |
| instruktiivi | – | heiluttelemisin |
| komitatiivi | – | heiluttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | heiluttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
heiluttelemis- | |