heittävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heittävä | heittävät |
genetiivi | heittävän | heittävien (heittäväin) |
partitiivi | heittävää | heittäviä |
akkusatiivi | heittävä; heittävän |
heittävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heittävässä | heittävissä |
elatiivi | heittävästä | heittävistä |
illatiivi | heittävään | heittäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heittävällä | heittävillä |
ablatiivi | heittävältä | heittäviltä |
allatiivi | heittävälle | heittäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heittävänä | heittävinä |
translatiivi | heittäväksi | heittäviksi |
abessiivi | heittävättä | heittävittä |
instruktiivi | – | heittävin |
komitatiivi | – | heittävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | heittävä- | |
vahva vartalo | heittävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |