helmeilevä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | helmeilevä | helmeilevät |
genetiivi | helmeilevän | helmeilevien (helmeileväin) |
partitiivi | helmeilevää | helmeileviä |
akkusatiivi | helmeilevä; helmeilevän |
helmeilevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | helmeilevässä | helmeilevissä |
elatiivi | helmeilevästä | helmeilevistä |
illatiivi | helmeilevään | helmeileviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | helmeilevällä | helmeilevillä |
ablatiivi | helmeilevältä | helmeileviltä |
allatiivi | helmeilevälle | helmeileville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | helmeilevänä | helmeilevinä |
translatiivi | helmeileväksi | helmeileviksi |
abessiivi | helmeilevättä | helmeilevittä |
instruktiivi | – | helmeilevin |
komitatiivi | – | helmeilevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |