heltiävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heltiävä | heltiävät |
| genetiivi | heltiävän | heltiävien (heltiäväin) |
| partitiivi | heltiävää | heltiäviä |
| akkusatiivi | heltiävä; heltiävän |
heltiävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heltiävässä | heltiävissä |
| elatiivi | heltiävästä | heltiävistä |
| illatiivi | heltiävään | heltiäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heltiävällä | heltiävillä |
| ablatiivi | heltiävältä | heltiäviltä |
| allatiivi | heltiävälle | heltiäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heltiävänä | heltiävinä |
| translatiivi | heltiäväksi | heltiäviksi |
| abessiivi | heltiävättä | heltiävittä |
| instruktiivi | – | heltiävin |
| komitatiivi | – | heltiävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | heltiävä- | |
| vahva vartalo | heltiävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |