Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hepokatti | hepokatit |
genetiivi | hepokatin | hepokattien (hepokattein) |
partitiivi | hepokattia | hepokatteja |
akkusatiivi | hepokatti; hepokatin |
hepokatit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hepokatissa | hepokateissa |
elatiivi | hepokatista | hepokateista |
illatiivi | hepokattiin | hepokatteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hepokatilla | hepokateilla |
ablatiivi | hepokatilta | hepokateilta |
allatiivi | hepokatille | hepokateille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hepokattina | hepokatteina |
translatiivi | hepokatiksi | hepokateiksi |
abessiivi | hepokatitta | hepokateitta |
instruktiivi | – | hepokatein |
komitatiivi | – | hepokatteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hepokati- | |
vahva vartalo | hepokatti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
yhdyssana sanoista hepo ja katti; Katti on itämurteissa vanhastaan merkinnyt heinäsirkkaa tai hepokattia. Sanalla on vastineet myös karjalassa, aunuksessa ja lyydissä.[1]
|
|