heräämö (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heräämö | heräämöt |
genetiivi | heräämön | heräämöjen heräämöiden heräämöitten |
partitiivi | heräämöä | heräämöitä heräämöjä |
akkusatiivi | heräämö; heräämön |
heräämöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heräämössä | heräämöissä |
elatiivi | heräämöstä | heräämöistä |
illatiivi | heräämöön | heräämöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heräämöllä | heräämöillä |
ablatiivi | heräämöltä | heräämöiltä |
allatiivi | heräämölle | heräämöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heräämönä | heräämöinä |
translatiivi | heräämöksi | heräämöiksi |
abessiivi | heräämöttä | heräämöittä |
instruktiivi | – | heräämöin |
komitatiivi | – | heräämöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | heräämö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
|