herjennyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | herjennyt | herjenneet |
| genetiivi | herjenneen | herjenneiden herjenneitten |
| partitiivi | herjennyttä | herjenneitä |
| akkusatiivi | herjennyt; herjenneen |
herjenneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | herjenneessä | herjenneissä |
| elatiivi | herjenneestä | herjenneistä |
| illatiivi | herjenneeseen | herjenneisiin herjenneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | herjenneellä | herjenneillä |
| ablatiivi | herjenneeltä | herjenneiltä |
| allatiivi | herjenneelle | herjenneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | herjenneenä | herjenneinä |
| translatiivi | herjenneeksi | herjenneiksi |
| abessiivi | herjenneettä | herjenneittä |
| instruktiivi | – | herjennein |
| komitatiivi | – | herjenneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | herjennee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
herjennyt- | |