hihitellyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hihitellyt | hihitelleet |
| genetiivi | hihitelleen | hihitelleiden hihitelleitten |
| partitiivi | hihitellyttä | hihitelleitä |
| akkusatiivi | hihitellyt; hihitelleen |
hihitelleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hihitelleessä | hihitelleissä |
| elatiivi | hihitelleestä | hihitelleistä |
| illatiivi | hihitelleeseen | hihitelleisiin hihitelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hihitelleellä | hihitelleillä |
| ablatiivi | hihitelleeltä | hihitelleiltä |
| allatiivi | hihitelleelle | hihitelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hihitelleenä | hihitelleinä |
| translatiivi | hihitelleeksi | hihitelleiksi |
| abessiivi | hihitelleettä | hihitelleittä |
| instruktiivi | – | hihitellein |
| komitatiivi | – | hihitelleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hihitellee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hihitellyt- | |