hiipivä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiipivä | hiipivät |
genetiivi | hiipivän | hiipivien (hiipiväin) |
partitiivi | hiipivää | hiipiviä |
akkusatiivi | hiipivä; hiipivän |
hiipivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiipivässä | hiipivissä |
elatiivi | hiipivästä | hiipivistä |
illatiivi | hiipivään | hiipiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiipivällä | hiipivillä |
ablatiivi | hiipivältä | hiipiviltä |
allatiivi | hiipivälle | hiipiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiipivänä | hiipivinä |
translatiivi | hiipiväksi | hiipiviksi |
abessiivi | hiipivättä | hiipivittä |
instruktiivi | – | hiipivin |
komitatiivi | – | hiipivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hiipivä- | |
vahva vartalo | hiipivä- | |
konsonantti- vartalo |
- |