hikeentyminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hikeentyminen | hikeentymiset |
genetiivi | hikeentymisen | hikeentymisten hikeentymisien |
partitiivi | hikeentymistä | hikeentymisiä |
akkusatiivi | hikeentyminen; hikeentymisen |
hikeentymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hikeentymisessä | hikeentymisissä |
elatiivi | hikeentymisestä | hikeentymisistä |
illatiivi | hikeentymiseen | hikeentymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hikeentymisellä | hikeentymisillä |
ablatiivi | hikeentymiseltä | hikeentymisiltä |
allatiivi | hikeentymiselle | hikeentymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hikeentymisenä (hikeentymisnä) |
hikeentymisinä |
translatiivi | hikeentymiseksi | hikeentymisiksi |
abessiivi | hikeentymisettä | hikeentymisittä |
instruktiivi | – | hikeentymisin |
komitatiivi | – | hikeentymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hikeentymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hikeentymis- |