hilkkaaminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hilkkaaminen | hilkkaamiset |
| genetiivi | hilkkaamisen | hilkkaamisten hilkkaamisien |
| partitiivi | hilkkaamista | hilkkaamisia |
| akkusatiivi | hilkkaaminen; hilkkaamisen |
hilkkaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hilkkaamisessa | hilkkaamisissa |
| elatiivi | hilkkaamisesta | hilkkaamisista |
| illatiivi | hilkkaamiseen | hilkkaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hilkkaamisella | hilkkaamisilla |
| ablatiivi | hilkkaamiselta | hilkkaamisilta |
| allatiivi | hilkkaamiselle | hilkkaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hilkkaamisena (hilkkaamisna) |
hilkkaamisina |
| translatiivi | hilkkaamiseksi | hilkkaamisiksi |
| abessiivi | hilkkaamisetta | hilkkaamisitta |
| instruktiivi | – | hilkkaamisin |
| komitatiivi | – | hilkkaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hilkkaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hilkkaamis- | |