Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | himmeli | himmelit |
genetiivi | himmelin | himmelien himmeleiden himmeleitten |
partitiivi | himmeliä | himmeleitä himmelejä |
akkusatiivi | himmeli; himmelin |
himmelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | himmelissä | himmeleissä |
elatiivi | himmelistä | himmeleistä |
illatiivi | himmeliin | himmeleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | himmelillä | himmeleillä |
ablatiivi | himmeliltä | himmeleiltä |
allatiivi | himmelille | himmeleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | himmelinä | himmeleinä |
translatiivi | himmeliksi | himmeleiksi |
abessiivi | himmelittä | himmeleittä |
instruktiivi | – | himmelein |
komitatiivi | – | himmeleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | himmeli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
germaanisten kielten sanasta Himmel ('taivas')
|