himmennyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | himmennyt | himmenneet |
| genetiivi | himmenneen | himmenneiden himmenneitten |
| partitiivi | himmennyttä | himmenneitä |
| akkusatiivi | himmennyt; himmenneen |
himmenneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | himmenneessä | himmenneissä |
| elatiivi | himmenneestä | himmenneistä |
| illatiivi | himmenneeseen | himmenneisiin himmenneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | himmenneellä | himmenneillä |
| ablatiivi | himmenneeltä | himmenneiltä |
| allatiivi | himmenneelle | himmenneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | himmenneenä | himmenneinä |
| translatiivi | himmenneeksi | himmenneiksi |
| abessiivi | himmenneettä | himmenneittä |
| instruktiivi | – | himmennein |
| komitatiivi | – | himmenneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | himmennee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
himmennyt- | |