himmentynyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | himmentynyt | himmentyneet |
genetiivi | himmentyneen | himmentyneiden himmentyneitten |
partitiivi | himmentynyttä | himmentyneitä |
akkusatiivi | himmentynyt; himmentyneen |
himmentyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | himmentyneessä | himmentyneissä |
elatiivi | himmentyneestä | himmentyneistä |
illatiivi | himmentyneeseen | himmentyneisiin himmentyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | himmentyneellä | himmentyneillä |
ablatiivi | himmentyneeltä | himmentyneiltä |
allatiivi | himmentyneelle | himmentyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | himmentyneenä | himmentyneinä |
translatiivi | himmentyneeksi | himmentyneiksi |
abessiivi | himmentyneettä | himmentyneittä |
instruktiivi | – | himmentynein |
komitatiivi | – | himmentyneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | himmentynee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
himmentynyt- |