hinauttanut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hinauttanut | hinauttaneet |
| genetiivi | hinauttaneen | hinauttaneiden hinauttaneitten |
| partitiivi | hinauttanutta | hinauttaneita |
| akkusatiivi | hinauttanut; hinauttaneen |
hinauttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hinauttaneessa | hinauttaneissa |
| elatiivi | hinauttaneesta | hinauttaneista |
| illatiivi | hinauttaneeseen | hinauttaneisiin hinauttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hinauttaneella | hinauttaneilla |
| ablatiivi | hinauttaneelta | hinauttaneilta |
| allatiivi | hinauttaneelle | hinauttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hinauttaneena | hinauttaneina |
| translatiivi | hinauttaneeksi | hinauttaneiksi |
| abessiivi | hinauttaneetta | hinauttaneitta |
| instruktiivi | – | hinauttanein |
| komitatiivi | – | hinauttaneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hinauttanee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hinauttanut- | |