hipelöivä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hipelöivä | hipelöivät |
genetiivi | hipelöivän | hipelöivien (hipelöiväin) |
partitiivi | hipelöivää | hipelöiviä |
akkusatiivi | hipelöivä; hipelöivän |
hipelöivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hipelöivässä | hipelöivissä |
elatiivi | hipelöivästä | hipelöivistä |
illatiivi | hipelöivään | hipelöiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hipelöivällä | hipelöivillä |
ablatiivi | hipelöivältä | hipelöiviltä |
allatiivi | hipelöivälle | hipelöiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hipelöivänä | hipelöivinä |
translatiivi | hipelöiväksi | hipelöiviksi |
abessiivi | hipelöivättä | hipelöivittä |
instruktiivi | – | hipelöivin |
komitatiivi | – | hipelöivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hipelöivä- | |
vahva vartalo | hipelöivä- | |
konsonantti- vartalo |
- |