hirvestävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hirvestävä | hirvestävät |
genetiivi | hirvestävän | hirvestävien (hirvestäväin) |
partitiivi | hirvestävää | hirvestäviä |
akkusatiivi | hirvestävä; hirvestävän |
hirvestävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hirvestävässä | hirvestävissä |
elatiivi | hirvestävästä | hirvestävistä |
illatiivi | hirvestävään | hirvestäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hirvestävällä | hirvestävillä |
ablatiivi | hirvestävältä | hirvestäviltä |
allatiivi | hirvestävälle | hirvestäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hirvestävänä | hirvestävinä |
translatiivi | hirvestäväksi | hirvestäviksi |
abessiivi | hirvestävättä | hirvestävittä |
instruktiivi | – | hirvestävin |
komitatiivi | – | hirvestävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hirvestävä- | |
vahva vartalo | hirvestävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |