hoikistunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hoikistunut | hoikistuneet |
| genetiivi | hoikistuneen | hoikistuneiden hoikistuneitten |
| partitiivi | hoikistunutta | hoikistuneita |
| akkusatiivi | hoikistunut; hoikistuneen |
hoikistuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hoikistuneessa | hoikistuneissa |
| elatiivi | hoikistuneesta | hoikistuneista |
| illatiivi | hoikistuneeseen | hoikistuneisiin hoikistuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hoikistuneella | hoikistuneilla |
| ablatiivi | hoikistuneelta | hoikistuneilta |
| allatiivi | hoikistuneelle | hoikistuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hoikistuneena | hoikistuneina |
| translatiivi | hoikistuneeksi | hoikistuneiksi |
| abessiivi | hoikistuneetta | hoikistuneitta |
| instruktiivi | – | hoikistunein |
| komitatiivi | – | hoikistuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hoikistunee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hoikistunut- | |