hoikistunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hoikistunut | hoikistuneet |
genetiivi | hoikistuneen | hoikistuneiden hoikistuneitten |
partitiivi | hoikistunutta | hoikistuneita |
akkusatiivi | hoikistunut; hoikistuneen | hoikistuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hoikistuneessa | hoikistuneissa |
elatiivi | hoikistuneesta | hoikistuneista |
illatiivi | hoikistuneeseen | hoikistuneisiin hoikistuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hoikistuneella | hoikistuneilla |
ablatiivi | hoikistuneelta | hoikistuneilta |
allatiivi | hoikistuneelle | hoikistuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hoikistuneena | hoikistuneina |
translatiivi | hoikistuneeksi | hoikistuneiksi |
abessiivi | hoikistuneetta | hoikistuneitta |
instruktiivi | – | hoikistunein |
komitatiivi | – | hoikistuneine |