huikenteleminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huikenteleminen | huikentelemiset |
| genetiivi | huikentelemisen | huikentelemisten huikentelemisien |
| partitiivi | huikentelemista | huikentelemisia |
| akkusatiivi | huikenteleminen; huikentelemisen |
huikentelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huikentelemisessa | huikentelemisissa |
| elatiivi | huikentelemisesta | huikentelemisista |
| illatiivi | huikentelemiseen | huikentelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huikentelemisella | huikentelemisilla |
| ablatiivi | huikentelemiselta | huikentelemisilta |
| allatiivi | huikentelemiselle | huikentelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huikentelemisena (huikentelemisna) |
huikentelemisina |
| translatiivi | huikentelemiseksi | huikentelemisiksi |
| abessiivi | huikentelemisetta | huikentelemisitta |
| instruktiivi | – | huikentelemisin |
| komitatiivi | – | huikentelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huikentelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huikentelemis- | |