huipennut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huipennut | huipenneet |
genetiivi | huipenneen | huipenneiden huipenneitten |
partitiivi | huipennutta | huipenneita |
akkusatiivi | huipennut; huipenneen | huipenneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huipenneessa | huipenneissa |
elatiivi | huipenneesta | huipenneista |
illatiivi | huipenneeseen | huipenneisiin huipenneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huipenneella | huipenneilla |
ablatiivi | huipenneelta | huipenneilta |
allatiivi | huipenneelle | huipenneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huipenneena | huipenneina |
translatiivi | huipenneeksi | huipenneiksi |
abessiivi | huipenneetta | huipenneitta |
instruktiivi | – | huipennein |
komitatiivi | – | huipenneine |