huippu

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan huippu merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan huippu sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten huippu sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta huippu on tässä. Sanan huippu määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananhuippu määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Vuoren huippu

Substantiivi

huippu (1-B)[1]

  1. korkein kohta
    Vuoren huippu on 1 700 metriä vedenpinnan yläpuolella.
  2. korkein aste, korkein saavutus
    Hän on alansa huipulla.
  3. alansa paras ihminen
    Hän on alansa huippu.
  4. äärimmäisin kohta, äärikohta
    Sehän on hulluuden huippu!
  5. paras kohta, uran tms. huipentuma

Ääntäminen

  • IPA: /ˈhui̯pːu/
  • tavutus: huip‧pu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huippu huiput
genetiivi huipun huippujen
partitiivi huippua huippuja
akkusatiivi huippu;
huipun
huiput
sisäpaikallissijat
inessiivi huipussa huipuissa
elatiivi huipusta huipuista
illatiivi huippuun huippuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi huipulla huipuilla
ablatiivi huipulta huipuilta
allatiivi huipulle huipuille
muut sijamuodot
essiivi huippuna huippuina
translatiivi huipuksi huipuiksi
abessiivi huiputta huipuitta
instruktiivi huipuin
komitatiivi huippuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo huipu-
vahva vartalo huippu-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

todennäköisesti vanha germaaninen laina[2]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

huippuarvo, huippuhyvä, huippuimuri, huippujännite, huippujännittävä, huippukausi, huippukierre, huippukivi, huippukohta, huippukokous, huippukulma, huippukunto, huippukuormitus, huippukurssi, huippukyky, huippulukema, huippuluku, huippuluokka, huippulämpökeskus, huippumies, huippumuodikas, huippunimi, huippunopeus, huippupelaaja, huippusaavutus, huippusointu, huippusuoritus, huippusävel, huipputapaus, huipputaso, huipputeho, huipputehokas, huipputekijä, huipputekniikka, huipputulos, huippututkimus, huipputylsä, huippu-urheilija, Huippuvuoret, huippuälykäs, hännänhuippu, kuormitushuippu, lumihuippu, mastonhuippu, ruuhkahuippu, suhdannehuippu, tunturihuippu, tunturinhuippu, tuotantohuippu, vuorenhuippu

Aiheesta muualla

  • huippu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-B
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.