Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huippu | huiput |
genetiivi | huipun | huippujen |
partitiivi | huippua | huippuja |
akkusatiivi | huippu; huipun |
huiput |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huipussa | huipuissa |
elatiivi | huipusta | huipuista |
illatiivi | huippuun | huippuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huipulla | huipuilla |
ablatiivi | huipulta | huipuilta |
allatiivi | huipulle | huipuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huippuna | huippuina |
translatiivi | huipuksi | huipuiksi |
abessiivi | huiputta | huipuitta |
instruktiivi | – | huipuin |
komitatiivi | – | huippuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | huipu- | |
vahva vartalo | huippu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
todennäköisesti vanha germaaninen laina[2]
Ks. äärikohta |
Ks. huipentuma |
huippuarvo, huippuhyvä, huippuimuri, huippujännite, huippujännittävä, huippukausi, huippukierre, huippukivi, huippukohta, huippukokous, huippukulma, huippukunto, huippukuormitus, huippukurssi, huippukyky, huippulukema, huippuluku, huippuluokka, huippulämpökeskus, huippumies, huippumuodikas, huippunimi, huippunopeus, huippupelaaja, huippusaavutus, huippusointu, huippusuoritus, huippusävel, huipputapaus, huipputaso, huipputeho, huipputehokas, huipputekijä, huipputekniikka, huipputulos, huippututkimus, huipputylsä, huippu-urheilija, Huippuvuoret, huippuälykäs, hännänhuippu, kuormitushuippu, lumihuippu, mastonhuippu, ruuhkahuippu, suhdannehuippu, tunturihuippu, tunturinhuippu, tuotantohuippu, vuorenhuippu