huiteleminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huiteleminen | huitelemiset |
genetiivi | huitelemisen | huitelemisten huitelemisien |
partitiivi | huitelemista | huitelemisia |
akkusatiivi | huiteleminen; huitelemisen |
huitelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huitelemisessa | huitelemisissa |
elatiivi | huitelemisesta | huitelemisista |
illatiivi | huitelemiseen | huitelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huitelemisella | huitelemisilla |
ablatiivi | huitelemiselta | huitelemisilta |
allatiivi | huitelemiselle | huitelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huitelemisena (huitelemisna) |
huitelemisina |
translatiivi | huitelemiseksi | huitelemisiksi |
abessiivi | huitelemisetta | huitelemisitta |
instruktiivi | – | huitelemisin |
komitatiivi | – | huitelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huitelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
huitelemis- |