hujahtanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hujahtanut | hujahtaneet |
genetiivi | hujahtaneen | hujahtaneiden hujahtaneitten |
partitiivi | hujahtanutta | hujahtaneita |
akkusatiivi | hujahtanut; hujahtaneen |
hujahtaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hujahtaneessa | hujahtaneissa |
elatiivi | hujahtaneesta | hujahtaneista |
illatiivi | hujahtaneeseen | hujahtaneisiin hujahtaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hujahtaneella | hujahtaneilla |
ablatiivi | hujahtaneelta | hujahtaneilta |
allatiivi | hujahtaneelle | hujahtaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hujahtaneena | hujahtaneina |
translatiivi | hujahtaneeksi | hujahtaneiksi |
abessiivi | hujahtaneetta | hujahtaneitta |
instruktiivi | – | hujahtanein |
komitatiivi | – | hujahtaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |