Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huntu | hunnut |
genetiivi | hunnun | huntujen |
partitiivi | huntua | huntuja |
akkusatiivi | huntu; hunnun |
hunnut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hunnussa | hunnuissa |
elatiivi | hunnusta | hunnuista |
illatiivi | huntuun | huntuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hunnulla | hunnuilla |
ablatiivi | hunnulta | hunnuilta |
allatiivi | hunnulle | hunnuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huntuna | huntuina |
translatiivi | hunnuksi | hunnuiksi |
abessiivi | hunnutta | hunnuitta |
instruktiivi | – | hunnuin |
komitatiivi | – | huntuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hunnu- | |
vahva vartalo | huntu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
huntukielto, huntulavastaja, huntuparatiisilintu, huntupää, hämyhuntu, juurihuntu, morsiushuntu, suruhuntu, tyllihuntu