huojuva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huojuva | huojuvat |
genetiivi | huojuvan | huojuvien (huojuvain) |
partitiivi | huojuvaa | huojuvia |
akkusatiivi | huojuva; huojuvan |
huojuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huojuvassa | huojuvissa |
elatiivi | huojuvasta | huojuvista |
illatiivi | huojuvaan | huojuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huojuvalla | huojuvilla |
ablatiivi | huojuvalta | huojuvilta |
allatiivi | huojuvalle | huojuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huojuvana | huojuvina |
translatiivi | huojuvaksi | huojuviksi |
abessiivi | huojuvatta | huojuvitta |
instruktiivi | – | huojuvin |
komitatiivi | – | huojuvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | huojuva- | |
vahva vartalo | huojuva- | |
konsonantti- vartalo |
- |