Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hybridi | hybridit |
genetiivi | hybridin | hybridien (hybridein) |
partitiivi | hybridiä | hybridejä |
akkusatiivi | hybridi; hybridin |
hybridit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hybridissä | hybrideissä |
elatiivi | hybridistä | hybrideistä |
illatiivi | hybridiin | hybrideihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hybridillä | hybrideillä |
ablatiivi | hybridiltä | hybrideiltä |
allatiivi | hybridille | hybrideille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hybridinä | hybrideinä |
translatiivi | hybridiksi | hybrideiksi |
abessiivi | hybridittä | hybrideittä |
instruktiivi | – | hybridein |
komitatiivi | – | hybrideine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hybridi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
Ks. hybridiauto |