hylkäävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hylkäävä | hylkäävät |
genetiivi | hylkäävän | hylkäävien (hylkääväin) |
partitiivi | hylkäävää | hylkääviä |
akkusatiivi | hylkäävä; hylkäävän |
hylkäävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hylkäävässä | hylkäävissä |
elatiivi | hylkäävästä | hylkäävistä |
illatiivi | hylkäävään | hylkääviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hylkäävällä | hylkäävillä |
ablatiivi | hylkäävältä | hylkääviltä |
allatiivi | hylkäävälle | hylkääville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hylkäävänä | hylkäävinä |
translatiivi | hylkääväksi | hylkääviksi |
abessiivi | hylkäävättä | hylkäävittä |
instruktiivi | – | hylkäävin |
komitatiivi | – | hylkäävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hylkäävä- | |
vahva vartalo | hylkäävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |