hyväksyvä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyväksyvä | hyväksyvät |
| genetiivi | hyväksyvän | hyväksyvien (hyväksyväin) |
| partitiivi | hyväksyvää | hyväksyviä |
| akkusatiivi | hyväksyvä; hyväksyvän |
hyväksyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyväksyvässä | hyväksyvissä |
| elatiivi | hyväksyvästä | hyväksyvistä |
| illatiivi | hyväksyvään | hyväksyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyväksyvällä | hyväksyvillä |
| ablatiivi | hyväksyvältä | hyväksyviltä |
| allatiivi | hyväksyvälle | hyväksyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyväksyvänä | hyväksyvinä |
| translatiivi | hyväksyväksi | hyväksyviksi |
| abessiivi | hyväksyvättä | hyväksyvittä |
| instruktiivi | – | hyväksyvin |
| komitatiivi | – | hyväksyvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hyväksyvä- | |
| vahva vartalo | hyväksyvä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |