Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häiriköinti | häiriköinnit |
genetiivi | häiriköinnin | häiriköintien (häiriköintein) |
partitiivi | häiriköintiä | häiriköintejä |
akkusatiivi | häiriköinti; häiriköinnin |
häiriköinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häiriköinnissä | häiriköinneissä |
elatiivi | häiriköinnistä | häiriköinneistä |
illatiivi | häiriköintiin | häiriköinteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häiriköinnillä | häiriköinneillä |
ablatiivi | häiriköinniltä | häiriköinneiltä |
allatiivi | häiriköinnille | häiriköinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häiriköintinä | häiriköinteinä |
translatiivi | häiriköinniksi | häiriköinneiksi |
abessiivi | häiriköinnittä | häiriköinneittä |
instruktiivi | – | häiriköinnein |
komitatiivi | – | häiriköinteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | häiriköinni- | |
vahva vartalo | häiriköinti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
verbi häiriköidä + johdin -nti