Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häirintä | häirinnät |
genetiivi | häirinnän | häirintöjen (häirintäin) |
partitiivi | häirintää | häirintöjä |
akkusatiivi | häirintä; häirinnän |
häirinnät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häirinnässä | häirinnöissä |
elatiivi | häirinnästä | häirinnöistä |
illatiivi | häirintään | häirintöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häirinnällä | häirinnöillä |
ablatiivi | häirinnältä | häirinnöiltä |
allatiivi | häirinnälle | häirinnöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häirintänä | häirintöinä |
translatiivi | häirinnäksi | häirinnöiksi |
abessiivi | häirinnättä | häirinnöittä |
instruktiivi | – | häirinnöin |
komitatiivi | – | häirintöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | häirinnä- | |
vahva vartalo | häirintä- | |
konsonantti- vartalo |
- |
johdos häiritä-verbin vartaloaineksesta häiri- + johtimesta -ntä
|
|
ahdistelu, häiriö, kiusaaminen
häirintäsoitto, häirintätuli, radiohäirintä, seksuaalinen häirintä