idättäminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | idättäminen | idättämiset |
genetiivi | idättämisen | idättämisten idättämisien |
partitiivi | idättämistä | idättämisiä |
akkusatiivi | idättäminen; idättämisen |
idättämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | idättämisessä | idättämisissä |
elatiivi | idättämisestä | idättämisistä |
illatiivi | idättämiseen | idättämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | idättämisellä | idättämisillä |
ablatiivi | idättämiseltä | idättämisiltä |
allatiivi | idättämiselle | idättämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | idättämisenä (idättämisnä) |
idättämisinä |
translatiivi | idättämiseksi | idättämisiksi |
abessiivi | idättämisettä | idättämisittä |
instruktiivi | – | idättämisin |
komitatiivi | – | idättämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | idättämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
idättämis- |