ikävystynyt (47) (komparatiivi ikävystyneempi, superlatiivi ikävystynein) (taivutus )
|
ikävystynyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ikävystynyt | ikävystyneet |
genetiivi | ikävystyneen | ikävystyneiden ikävystyneitten |
partitiivi | ikävystynyttä | ikävystyneitä |
akkusatiivi | ikävystynyt; ikävystyneen |
ikävystyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ikävystyneessä | ikävystyneissä |
elatiivi | ikävystyneestä | ikävystyneistä |
illatiivi | ikävystyneeseen | ikävystyneisiin ikävystyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ikävystyneellä | ikävystyneillä |
ablatiivi | ikävystyneeltä | ikävystyneiltä |
allatiivi | ikävystyneelle | ikävystyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ikävystyneenä | ikävystyneinä |
translatiivi | ikävystyneeksi | ikävystyneiksi |
abessiivi | ikävystyneettä | ikävystyneittä |
instruktiivi | – | ikävystynein |
komitatiivi | – | ikävystyneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ikävystynee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ikävystynyt- |