iljennyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | iljennyt | iljenneet |
| genetiivi | iljenneen | iljenneiden iljenneitten |
| partitiivi | iljennyttä | iljenneitä |
| akkusatiivi | iljennyt; iljenneen |
iljenneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | iljenneessä | iljenneissä |
| elatiivi | iljenneestä | iljenneistä |
| illatiivi | iljenneeseen | iljenneisiin iljenneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | iljenneellä | iljenneillä |
| ablatiivi | iljenneeltä | iljenneiltä |
| allatiivi | iljenneelle | iljenneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | iljenneenä | iljenneinä |
| translatiivi | iljenneeksi | iljenneiksi |
| abessiivi | iljenneettä | iljenneittä |
| instruktiivi | – | iljennein |
| komitatiivi | – | iljenneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | iljennee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
iljennyt- | |